Arkisto kohteelle elokuu 2007

Mamman hyvä päivä

Mammalla on ollu tänään selvästi hyvä päivä. Aamulla sille soitettiin, että se pääsi töihin. Siitä tulee nyt joku Valintatalon kassa. Onks kassat sellasia et niillä on paljon rahaa? Koska jos on, niin mä alan vaatiin et mulle tuodaan osinkot. Koska mähän oon ny mies talossa, niin kaiken lain ja muun mukaan ne rahat kuuluu mulle.

Eikä mamma oo tänään itkeny ollenkaan. Se on lulluttanu mua ja eilen illalla se aiheutti mulle jopa hepulin, kun se leikki mun kanssa. Me käytiin myös kivalla päivälenkillä. Vaikka se olikin meidän vakkarireitti, niin se oli silti kiva lenkki. Nyt kun ulkona tuulee, niin hajujen määrä tuplaantuu! Ja arvakkaa, eilen kun mä olin iltalenkuralla mamman isän kanssa, niin mä näin pellolla taas pupun! Mä nousin kahdelle jalalle seisomaan ja vainusin sitä.

Äsken kun me oltiin siellä lenkillä, mamma sanos et mä nolasin sen, kun mä aloin piehtaroida tienvarsiruohossa. Miten niin nolasin? Voisko joku selittää naisten järjenjuoksun? (meidän mammalla se kun ei oikeen ees juokse, se ryömii)

Mettässä kuleksijat

Mettäkävelyt mamman kanssa on jatkunu taas tänään. Tällä kertaa se istu varmaan puoltuntia sellasen kiven päällä ja itki. Niin mä sit toin sille kaikkia kiviä ja keppejä ja kaivoin maata, et se piristyis. Kyllä se sit varmaan piristy, kun me lähetiin taas liikkeelle. Me käveltiin siellä ja mamma söi vadelmia puskasta. Se sano, et tänään sillä on kova ikävä ispäntää. Ne jutteli puhelmessakin moneen kertaan.

Mettässä mä näin pupun! Ja pari pikkulintua. Ja ehkä siilenkin, tai ainakin sen hajuja. Arvakkaa millä me muuten mamman kanssa tultiin kotiin Kemistä? YÖjunalla. Se on sellanen juna, et se menee vaan öisin. Mut mä kerron siitä sit toisella kertaa, kun nyt meen jo nukkumaan.

Kaksin mamman kanssa

Mamma teki kesken kesäloman jotain ihmeellistä; se läksi kesken kaiken ispännän luota pois ja nyt mä en oo nähny ispäntää enää kuin kaks kertaa. Puhelimessa ne puhuu jotain jostain tavaroista, joita pitäs palauttaa tai tuoda tai viedä. Alkuun mamma vaan itki ja mä en tienny mitä tehdä, ja niin mä vaan makasin eteisessä ja ootin ispäntää. Ei auttanu vaikka mamma kuinka sano ettei se enää kuulemma tuu.

Nyt me siis ollaan oltu kaksin. Mamma on vieny mua pitkille kävelyille ja aina välillä se vaan pysähtyy istumaan johonkin kannonnokkaan. Se sanoo että sillä on nyt joku porsessi (prosessi. toim huom) meneillään. Mä oon yrittäny piristää sitä parhaani mukaan; vinguttanu leluja ja ollu söpö. Niin ja nukkunu sen kanssa. Sitä se tekee kanssa tosi paljon. Vaikka ispäntä ei enää oo meillä, mamma sano et se toivoo että se vois joskus käydä meidän kanssa lenkillä. Ehkä mä pääsen sen luo joskus hoitoon!

Tänään me käytii pitkällä iltakävelyllä kaksistaan ja koluttiin pitkin hiekkateitä ja nähtiin vanhoja taloja. Mä huomasin et mamma ajatteli, kuinka ne oli ispännän kanssa haaveillu sellasista taloista. Mun täytyy ny olla miehenä mammalle. Äristä ja sillleen. Kekä muukaan siihen ny pystys? Välillä mamma on kyllä pirteempi, se on sanonu mulle, että on ehkä parempi ku ollaan kaksistaan. Musta siinä ei oo mitään muuta hyvää, ku että mä pääsen pitkille lenkeille. Tänään mamma oli ostanu mun lemppariruokaa, eli palalihaa ja raejuustoa. Tosin kaikki ruuat taitaa olla mun lemppareita. Mä maistoin muuten banaanilastuja, ja ne oli hirmeen hyviä. Toivottavasti mä en ny muutu tytöks…

Ny mun täytyy varmaan mennä kattoon missä mamma on, josko se tarttis vähä hellyyttä.


Viikon kuva

elokuu 2007
ma ti ke to pe la su
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031