Arkisto kohteelle maaliskuu 2009

Törkeen aikasta!

Tällä viikolla me ollaan herätty jo joka ikinen kaks aamua kello viiskolkytä! Siihen aikaan, mä sanoisin, pienet russelit vielä nukkuu. Tai ainakin mä nukkuisin vielä ainaki tunnin tai kaks helposti pehmeessä mytyssä. Kuitenkin, me noustaan ja mennään pihalle. Ennen kuutta. Sairasta. Sit me ollaan ulkona ja lenkitellään. Se on toisaalta ihan kivaakin, pääsee ekkuna lukeen kaikki pisumeilit ja morningpapersit, ennenko joku muu lukee ne ensin.

Tänä aamuna oli ihan törkeen märkää. Siis niin märkään, että mun tassut meni ihan litslätslotslotslots koko lenkin ajan. Päivällä se loskavesi oli jo sulanu, ja sitten mä juoksin enää asfaltilla olevan puron yli. Se oli niin ku vesi joka valu alas tietä, sen on pakko olla puro!

Nää aikaset aamut on kyllä sairaita, mutta toisaalta, sitten saan olla koko päivän ja nukkua. Ja kun mamma taas tulee kotiin niin mennään ulos heti. Täällä meidän omassa kotona on seinäntakusnaapureita, ja mä en saa kuulemma leikkiä enää yheksän jälkeen illalla. Parhaaseen pömötys aikaan. Tai emmä tiiä miksen mä saa, mutta mamma komentaa oleen hiljaa ku se pelkää että naapurit hermostuu. Sanonpa vaa, että ne varmaa vaan siellä ihaillen kuuntelee kuinka mä retuutan mun Herra Kanaa. Mulla on meinaan sellanenkin.

Mä oon takasin!

Mä oon takasin takasin takasin!  Me ollaan mamman kanssa muutettu omaan kotiin ja mä oon takas täällä! Mamma opiskelee sairaakshoitajaks ja mä saan olla mamman seuraneiti. Vaikka mun mielestä mä en oo mikään neiti, vaikka mä tiiän että seurallinen kyllä oon.

Meille kuuluu hirmeen hyvää. Mamma lentää yhä Saksissa mutta ei enää niin usein, koska sillä ei kuulemma oo rahaa. Mutta mamman mies oli just täällä nyt viikonloppuna ja se vei mua lenkille ja anto nakkeja, vaikka mamma kielsi. Musta se ispäntäkokelas teki ihan oikein kun anto makkaraa.

Nyt kun me asutaan täällä superkivassa omassa kodissa, niin meidän täytyy kans herätä ihan superaikasin, tänäänkin lähettiin ulos jo joskus kuuden jälkeen. Musta se oli kivaa, mutta mamma nurisin jotain että älävedä ja vielätähänaikaansäootjotollanen. Tänään me ollaan vähän kipeitä, tai siis mamma on ja me röhnötetään. Me aioitaan palata takas tänne blogille, toivottavasti kaikki kaverit löytää meiät täältä.

Tänä vuonna juhlitaan meikäläisen 10-synttäreitä, joten koko vuosi on yhtä juhlaa. Hau!


Viikon kuva

maaliskuu 2009
ma ti ke to pe la su
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031